No harjasin pikaisesti piehtaroineen hepsun(sain kaverilta harjan lainaan), kävin laittamassa omat kamppeet päälle, otin hepan käytävälle ja satuloin. Ei olis millään pysyny paikallaan.. Kentälle kun päästiin niin ihan suosiolla ensin taluttelin aika kauan. Satulavyötä kiristäessä pyöri koko ajan, mutta ajattelin että sen kun pyörii(pyöri siis vain mua ympäri). Pidin vyötä kireällä kun pyöri, ja sitten kun pysähtyi niin hellitin. Selkään noustessa myös pyöri. Pidin jalkaa jalustimessa ja roikuin mukana niin kauan, että rauhottui, otin sitten jalan pois kiitokseksi. Tämän jälkeen vielä kiristin vyön ja Ida tuli pitämään toiselta puolelta vastaan kun nousin selkään. Pysyi paikallaan, kun jalka oli jalustimessa, mutta kun aloin nousta selkään, lähti liikkeelle. Pitää siis vain harjoitella. Aluksi taivuttelin käynnissä. Vasempaan oli tosi hyvä alusta alkaen, oikealle jäykempi. Ravissa oli tosi ihana, kun alkuihmetykset jäi pois. Laukka sitten tuottikin enempi ongelmia. Ekassa laukannostossa tuli väärä laukka, sitten ei enää noussutkaan. Ajattelin kokeilla vasenta kierrosta, kun se on ravissa helpompi. Sinne nousi kerran, mutta ei kääntynyt. En ehtinyt katsoa oliko väärä vai risti vai mikä, kun käännöksessä tippui raville. Kentällä oli tuttuni, ihan osaava ratsastaja. Pyysin häntä sitten katsomaan, jos tulee väärä. No laukkahan ei enää noussut ollenkaan. Kokeilin monta kertaa ja Krisse antoi neuvoja, tulihan siellä vähän pukkejakin. Lopulta nousi kerran, vaikka sekin oli väärä, mutta nousi kuitenkin. Laukattiin sitten pitkä sivu kevyessä istunnassa, ja lopetettiin laukkaharjoitukset siihen. Loppuraveissa oli tosi rento ja venytti hyvin. Tallissa otin vaan kamat pois ja lähdin, kun äiti oli jo pihalla. Piti olla hyvin aikaa, mutta kun tohon laukkaamiseen meni odotettua kauemmin.
Huomenna Annina menee katsomaan Elliä, enkä itse ollenkaan. Seuraavan kerran viikonloppuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti